Läski ja alkoholi

Alcohol - because no great story ever started with someone eating a salad. 

Well, how did these great stories end?

Lähde.

Ajattelin kirjoittaa alkoholista, koska olen itse miettinyt viime aikoina hyvin paljon omaa kulutustani ja päättänyt vähentää sitä roimasti. Tän tekstin tarkoituksena ei ole moralisoida muiden, vaan ihan meikäläisen omaa käyttäytymistä ja mikä siinä on pielessä.

Itse käytän alkoholia mielestäni aika vähän. Keskiarvoisesti juon ehkä kerran kuussa tai kahdessa. Ongelmana on se, että näinä kertoina juon aika kovia määriä, mikä johtaa seuraavana päivänä todella karuun oloon. Suurin vika juomistottumuksissani lienee se, että käytän alkoholia ainoastaan päihtymistarkoituksessa, eli meikäläisestä ei nautiskelijaksi juuri ole vaan päämääränä on tukeva känni.

Nuorempana krapulaa ei tullut, mutta viime aikoina darrapeikko on ottanut minut käsittelyynsä lähes jokaisen juopottelureissun jälkeen. Ja se on ihan kauheeta! Itse en aikaisemmin tajunnut yhtään sitä, kun jotkut jättivät juomisen väliin siksi, "ettei mene seuraava päivä pilalle". Minä, naiivin tietämättömänä dagen efterin hirmuisista vaikutuksista lähinnä tuhahtelin moiselle nössöydelle ja korkkasin uuden juoman. Mutta nyt meikäläinenkin on päässyt totuuden äärelle...

Lähde.

Viime viikonloppuna koin taas vaihteeksi sen, mitä överi juominen saa aikaan. Kävin juhlimassa perjantaina ja mulla oli todella hauskaa (sentään!). Olin suunnitellut, että viikonloppuna ompelen ja pyykkään sekä mahdollisesti vähän opiskelen. Toisin kävi, sillä lauantaina en päässyt ylös sängystä ennen kello kolmea päivällä ja loppuaika menikin sitten päätä pidellessä. Se niistä suunnitelmista! Ja tämä on mielestäni darran ehdottomasti raivostuttavin puoli: ihana vapaaviikonloppu menee ainakin osittain ihan hukkaan, kun mitään ei pysty tekemään.

Miksi sitten juon? Silloin mulla on kivaa. Olen sosiaalisempi, hauskempi ja vapautuneempi. Näillä asioilla on myös kääntöpuolensa, sillä humalassa voi tulla puhuttua myös sellaisia juttuja, jotka olisivat ihan hyvin voineet jäädä vain ajatuksen tasolle. En ole koskaan superördäillyt eli tehnyt sellaisia juttuja, joiden kanssa en voisi seuraavana päivänä ne muistettuani elää, mutta ne vähäisemmätkin kokemukset ovat olleet ihan tarpeeksi noloa.

Lähde

Viime aikoina olen pohtinut tätä "kännissä on kivaa" -aspektia ja miettinyt, mitä sellaista kännibileissä on tehty, mitä ei voisi tehdä selvänä. Juteltu kavereiden kanssa, laulettu, naurettu höhlille jutuille, tanssittu, oltu tunteikkaita ja avoimia, tutustuttu uusiin ihmisiin, mahdollisesti oltu fyysisessä kontaktissa (heh, hieno kiertoilmaisu) ja niin edelleen. Voi olla, että ne bileet, joissa meikä käy, ovat melko kilttejä, mutta mietin sitä, miksei näitä kaikkia asioita voisi tehdä ilman päihtymystä?

Mielestäni suomalainen juomakulttuuri on suht pahasti vinksahtanut. Illanistujaisissa juominen ja baariin lähtö ovat lähestulkoon välttämättömyyksiä hauskanpidon kannalta. Mutta miksi ihan oikeesti pitäisi aina olla enemmän tai vähemmän pienessä sievässä? Itse ainakin olen tutustunut kavereihini selvinpäin ja tykästynyt heidän seuraansa sellaisena, kuin he selvänä ovat ja päinvastoin. Heidän kanssa hengaillessani mulla ei siis ole mitään tarvetta "buustata" itseäni jotenkin paremmaksi kuin olen. Uusia ihmisiä tavatessa saattaa tulla tarve ottaa muutama, jotta olisi jotenkin välittömämpi ja mielenkiintoisempi. Toisaalta, miksi yrittää olla jotain sellaista, mitä ei oikeastaan ole?

Lähde.

Vaikka en aiokaan alkaa absolutistiksi, tiukka alkoholin käytön vähennys on kyllä selkeästi tarpeen. En oikeastaan tällä hetkellä edes tiedä, miksi haluaisin juoda, koska siihen menee rahaa, saan krapulan, unirytmini menee totaalisen sekaisin, kerään kroppaani ihan turhia kaloreita, myrkytän elimistöäni ja saatan kännipäissäni hävittää asioita (tähän mennessä karkuteillä on paljon rahaa ja ainakin yhdet kengät). Kummasti kuitenkin tietyn bilepäivän lähetessä kaikki nämä järkisyyt katoavat päästä. Veikkaisin, että kulttuurimme on sitonut juhlimisen ja alkoholin niin tiukasti yhteen, että kuullessani bileistä en suinkaan mieti, mitä voisin sinne esimerkiksi leipoa, vaan sitä, mitä tällä kerralla joisin.

Jokainen tekee kuitenkin omat valintansa. Olen varma, että tulen elämässäni vetämään vielä aika monet kännit, koska unohdan periaatteeni ryhmän mukana menemisen helppouden vuoksi, mutta toivottavasti hyvin harvoin ja huomattavasti pienemmillä määrillä!