Kauhean negatiivinen otsikko, mutta valitettavasti totta joka sana! Mulla kävi torstaina semmonen pieni aikataulukämmi, jonka takia en päässyt himoitsemalleni pumppitunnille. Ajattelin kuitenkin, että "jotain tarttis tehrä" ja tsekkasin yliopistoliikunnan lukujärjestyksen. Shape sattui olemaan sopivasti iltatunti, joten ajattelin raahautua sinne läpi jäisen vesisateen. Seuraavassa meikäläisen kokemuksia shapesta. Jos olet suunnitellut tunnille menoa, kokeile ihmeessä äläkä anna mun negailujeni lannistaa! Tässä silti kokemukseni.
Mielikuvani (tai lähinnä naiivi toive) "shape"-nimisestä tunnista oli, että siellä varmaan tehtäisiin lihaskuntoa painoilla. No, ihan näin se ei mennyt. Hommaa varten haettiin kuminauha ja matto. Tässä vaiheessa vähän jo huokailin, että miks ei noita levypainoja oteta, mutta menin kiltisti massan mukana. Totuus tunnista valkeni noin kymmenen minuutin jälkeen, kun huomasin tekeväni samoja lihaskuntoliikkeitä kuin aikoinaan ala-asteen liikkatunnilla. Ja sehän oli ihan tarpeeksi saamaan meikäläiseltä karvat pystyyn! En nimittäin tykännyt skidinä ollenkaan noista koulun jumppatunneista. Olin semmonen vähän pyöreä mukula enkä yhtään liikunnallinen. Sen takia oli tosi karua olla ihan hiessä jo alkulämmittelyjen jälkeen, kun muut doorikset jaksoivat ja venyivät loputtomasti. No, se niistä lapsuuden traumoista.
Shapessa mua otti lisäksi päähän se, kuinka tunnilla käytiin läpi oikeastaan vain vatsa-, selkä- ja pakaralihaksia. Pumpissa tykkään tosi paljon siitä, että yksi biisi on omistettu yhdelle osa-alueelle, ja sen jälkeen homma on hoidettu. Torstain shapessa ärsyttävää oli se, että kun luuli pakaraosuuden olevan ohi, niin suht samoja liikkeitä tehtiin sitten parin biisin päästä uudestaan.
Myös ohjaajalla on todella tärkeä merkitys treenin fiiliksen kannalta. Kukaan ohjaaja ei voi olla tietenkään kaikkien mieleen, koska jokainen odottaa varmaan suhteellisen erilaisia asioita treeninsä vetäjältä. Shapen jälkeen voin listata top 3 -kärjen niistä asioista, joita en itse ohjaajaltani halua:
1. Tulee myöhässä tunnille.
2. On aivan ylireipas. (Siis todella YLI.)
3. Sarjojen viimeisissä toistoissa ohjaaja tuntuu olevan suuremmissa tuskissa kuin kukaan tunnilla olijoista ja pitää hirveää vikinää ja vinkunaa tyyliin "ooh, aah, auh, yyh, vielä pari, iih..." Itseäni motivoi huomattavasti enemmän se, että ohjaaja on itse vahvana ja tekee toistot reippaasti loppuun asti. Jos ohjaaja tuntuu olevan kuoleman kielissä (riippumatta siitä, onko se teeskenneltyä empatiaa vaiko ei), niin ei muakaan huvita tehdä kunnolla loppuun.
Huh. Tässä vaiheessa on varmaan suht selkeää, että shape jää meikältä väliin tulevaisuudessa. Toisaalta oon iloinen, että menin käymään kyseisellä tunnilla, koska nyt ei tarvitse miettiä, voisiko se olla kivaa vai ei. Ehkä annan shapelle tulevaisuudessa vielä mahdollisuuden, mutta sen aika ei ole ihan vielä. Plussaa tunnille tulee siitä, että olen ollut nyt viimeiset pari päivää aika hellänä keskivartalosta. Eli kaiken ärsytyksen keskellä tuli sentään jotain tehdyksi! :)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!